maanantai 28. elokuuta 2017

Rogue



"Joutomaata" etsiessä ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Vuosaaressa sijaitsee vanha kaatopaikka-kukkula, joka on kunnostettu ulkoilualueeksi. Mestoilla on nykyisin runsaasti kasvi -ja eläinlajeja, ja huipulla komeilee jopa muutama komea kelopuu kuin lapissa ikään^^ Näkymät kattavat niin merinäköalaa, satamateollisuutta kuin metsikköäkin.

Olen vieraillut kukkulalla teini-ikäisestä pitäen. Muistan kun menimme sinne kavereiden kanssa iskän videokamera kourassa, ja kuvasimme jotakin omaa "kauhuelokuvaa". Pitäisi varmaan kaivaa ne filmit jostakin.



Ok, alue on ehkä nykyisin vähän liiankin hyvässä kunnossa näin kesäisin verrattuna siihen, millaista Fallout-henkistä, kuivunutta maailmanloppumeininkiä se hönki vielä joitakin vuosia sitten. Kaikkialla oli vain risukasoja.
Nykyisin siellä saa jopa oleskella pidempään, kun myrkkyjä on alettu suodattaa tehokkaammin.


Apocalypse Tandem x)
Ajoimme rojuinemme paikan päälle yhdellä polkupyörällä (kun toinen teki tenän), meikäläinen tarakalla. Mahtoi olla näky.


Tämä kesä on ollut kyykäärmeitä mustanaan! Yksikään ei tosin ole yrittänyt näykätä. Olen katsokaas sellainen kärmeskieli, ja tulemme hyvin toimeen :p Tämäkin kaveri otti lunkisti kivenkolossa





Mitäs muuta. Koulu alkoi ja on messevää, kun näin 2-vuonna ruvettiin vain käymään koulua pitemmittä puheitta, eikä ollut viikon mittaisia tutustumisleikkejä huhhuh! Koulua on lisäksi vain kolmena päivänä viikossa, mikä on kovin tarpeen.
Pääsin myös alottamaan kauan haaveilemani saksan opiskelun iltaisin. Ich bin Betriebswirt... Hassua, että olen ollut Saksassa vaihdossa, pari kertaa lomalla sekä ajanut koko maan läpi kahteen kertaan, enkä silti osaa sanoa saksaksi muuta kun "ruuvimeisseli". Tavoitteeni on tehdä siitä englannin lisäksi sellainen kakkoskieli itselleni.






♣♣♣

One doesn't have to go very far from our front door to find Wasteland. There's an old landfill area nearby, and it's retrieved lately by the city so you can use it for multiple outdoor activities without fear of pollution.

Well, nowadays the hill tends to be a bit too healthy; it was not many years ago that there was nothing but brushwood all over. Could have been more proper for these photos, but sure you must be happy that the nature has restored itself!

At least we found big old dead trees and a snake^^ I love snakes! 

School has taken a big slice of my energy, but luckily I only have 3 days per week. I also finally started to read German language! I've visited in Germany so many times that the fact I don't speak it fluently seems a bit funny. Now it's a good time. 

Relationships have caused anxiety lately, but it seems to be a regulation rather than an exception every year in Autumn... Phew. But the only way is up! 

maanantai 21. elokuuta 2017

Welcome to the Cabinet


Ennen kuin peljästytte, että mikä niljakas käärme blogilistallenne on luikerrellut, niin ilmoitan että Satiinitaivas on kuopattu ja Craftsmaidens Cabinet on astunut tiluksille :)
Uudistus oli itselleni välttämätön prosessi, joka otti nyt paikkansa. Pientä ulkomuodon hinkkausta tulee tapahtumaan edelleen^^

Blogin osoite pysyy kuitenkin samana, ja aiheet liikkuvat edelleen esimerkiksi käsitöissä, valokuvailuissa sekä muissa sirkushuveissa.

Pidän kovasti uudesta nimestä (jota tosin ei vain oikein voi lausua kuulostamatta siltä, että yrittää tiukassa laitamyötäisessä tilata taksin..x)

Kämpän sisustus alkaa saavuttaa haluamiani elementtejä

Sneak peek tuoreimmasta projektistani, josta postaus lähiaikoina! 



Hi ♥
Don't be frightened - I just changed the title and look of my blog. Satiinitaivas is history and Cabinet took it's place! Themes of the texts will stay all the same, though^^
I also promise to try my everything with these translations in future - been lazy ass bitch lately, I know :p
There's some sneak peek from my decoration and from latest sewing. You'll hear about it soon!

torstai 3. elokuuta 2017

Porkkala


Kuten viime postauksessa mainihin, kävin ystävien kera telttailemassa Kirkkonummen kupeessa. Montakohan vuotta tästä retkeilystä on puhuttu, ainakin kolme, ja vihdoin saatiin itsemme sanoista tekoihin.
Lähtijöitä piti alunperin olla kuusi, mutta määrä supistui kolmeen. Pärjäsimme näin ollen kahdella teltalla ja vähemmällä muonituksella ^^

Otaksuttiin Porkkalanniemen olevan hiukan rauhallisempi, kuin Nuuksion, joten se valikoitui telttailukohteeksi. Valinta osoittautui oivalliseksi; maasto, maisemat ja säät suosivat molempina päivinä, eikä ihmisiä tullut vastaan kuin kourallinen.


Paineltiin perjantai-iltana paikalle saavuttuamme teltan kanssa vähän syrjempään jotta saimme olla keskenämme, ja löysimmekin hyvän rantakallio-pusikon, jossa ei ollut ristin sielua. 
Minun ja Jennin eräjormailujen seurauksena teltta oli hiukan epämukavalla alustalla, mutta mitäpä sitä ei tekisi romantiikan, idyllin ja hienojen maisemien eteen... Tarvitsen kyllä rutkasti lisää retkeilykokemusta :')

Vettä oli haettava kaivosta. Ainoa käytössä oleva kaivo oli melko etäällä ja vesi maistui hassulta, mutta ei sentään aiheuttanut kummempia vaivoja, joten mikäs tuossa :D
Vastaan tuli vedenhakumatkalla valkohäntäpeuroja ♥ Harmi etten ehtinyt saada niistä kuvaa.


Illan hämärtyessä saimme tuijotella auringonlaskua aitiopaikoilta samalla, kun yritimme käristää iltapalaa hieman kärsineen kertakäyttögrillin ainoassa syttyneessä nurkassa, ennen kuin painuimme yöpuulle ♥

Aamulla puolestaan saimme herätä laineiden liplatukseen, upeisiin merimaisemiin ja siihen, kun jotain omituisesti huutavia lintuja lenteli ylitse. Yritimme tunnistaa lähistöllä hengailevia tipuja tuloksetta. Paikka on ihan aiheesta lintubongarien suosiossa, kuten myös esimerkiksi sukeltajien ja veneilijöiden.


Uijui, aamukahvit kalliolla!

Lähdettiin sitten tavarat autoon vietyämme koko päiväksi vaeltamaan ympäri niemeä. Alue on lopulta melko pieni, joten sen kävelee helposti päiväreissullakin läpi.




Iso järkäle herätti kunnioitusta

Vanhaan keloon on muodostunut ajan saatossa komeita kuvioita


Reissun pää-nähtävyytenä meillä oli pronssikautiset muinaishauta-kiviröykkiöt (hiidenkiukaat), jotka löysimme hetken yritysten ja erehdysten jälkeen. 
Haudat ovat kuulemma ajalta 1500-500 eaa. Ne olivat kookkaampia kuin oletin, ja niitä taisi olla 5 tai 6 kappaletta linjassa keskenään.


Perinteiset valoilmiöt taas -_-

Haudoilla vieraillessamme huomasimme, että meitä tuijotti kaksi valkohäntäpeuraa hiukan etäämmältä. Arvelimme niiden olevan vainajien henkiä ;)

 
Löydettiin loppusijoituspaikkamme laavulta, ja levitimme mukana kulkeneet eväämme tekeytymään. Laavuja ja nuotiopaikkoja löytyy ympäri Porkkalanniemeä. Vaahtokarkit tekivät kauppansa ja niitä syötiin alku -ja välipalaksi sekä jälkkäriksi, mutta emme siltikään saaneet sitä jättisäkkiä tuhottua kokonaan.

Loppupäivän vietimme rantakallioilla, jossa seuranamme oli mm. rantakäärme. Siinä se twistaili samalla, kun käppäilimme ympäriinsä. Hassua, että pelkään hämiksiä, mutta en juurikaan käärmeitä.

Komia kaveri


Katselimme haltioituneina, kun mustat myrskypilvet kerääntyivät taivaanrantaan ja lähdimme kotia kohti vasta, kun ne olivat ihan kohdalla ja taivas repesi ♥ Täydellistä!



Tutkimusmatkailun osalta on tiedossa vielä ainakin tämän oman lähimetsikön kierteleminen, kun kuulin että siellä lojuu kaikenmaailman raunioita ja lisää luolia, sekä Nuuksioon paremmin tutustuminen ^^